Elämää sateenkaariperheessä

Kesä lähestyy kovaa vauhtia loppuaan. Päivät ovat jo lyhentyneet ja yöt ovat viileitä. Rannoilla ei enää näy elämää ja lapset ovat palanneet päiväkoteihin ja kouluihin. Aikuiset kiirehtivät taas arjen askareiden kimpussa ja jos jotkut hetkeksi ehtivät vielä pysähtymään auringon viimeisten säteiden lämpöön, on keskustelun aiheena usein kesän loppuminen. Taas se kesä meni aivan liian nopeasti, niin ettei siitä taaskaan ehtinyt saamaan tarpeekseen.

Kiireisen kevään jälkeen teimme viisaan päätöksen lomailla lähes koko kesä koko perheen voimin nyt kun meillä kerran oli siihen mahdollisuus. Kesä meni siis meidän perheessä yhdessä oleskellen, löhöillen, mökkeillen ja nauttien. Muutamia juhliakin saimme kesällä järjestää, alkukesästä puolisoni valmistui ja täytti kaksikymmentä, ja loppukesästä kuopuksemme saavutti yhden vuoden virstanpylvään. Tähän mennessä olin aina luullut kesän menevän sitä nopeammin mitä enemmän kalenterissa on merkintöjä, mutta nähtävästi se menee aivan yhtä nopeasti vaikka kalenteri ammottaisikin tyhjää.

Meidän kesään mahtui myös onnistunut pridekulkue ja seurakuntamme papin järjestämä sateenkaariperhepäivä. Sateenkaariperhepäivä oli meidän perheelle mahtava kokemus, koska emme aikaisemmin olleet tunteneet ketään toista sateenkaariperhettä täältä läheltämme. Vaikka ystäviä, ystäväperheitä ja turvaverkostoa meidän perheellä onneksi riittääkin, ei vertaistuen merkitystä voi aliarvioida. Samassa elämäntilanteessa olevat ja samoja kokemuksia jakavat pystyvät ihan eri tavalla ymmärtämään toisiaan ja jakamaan kokemuksensa. Ja mikä olisikaan sen ihanempi tunne kuin se, ettei ole yksin.

Vaikka kesä onkin lopuillaan, se ei haittaa. Aurinko jaksaa vielä lämmittää päivisin, luonto on kohta kauneimmillaan ja ulkona tuoksuu ihanan raikas syksy. Arki ja syksy tuo taas uudet haasteet ja seikkailut mukanaan. Meillä kotona vaihtui vuorot, puolisoni jäi kotiäidiksi ja itse lähdin takaisin jatkamaan opintojani ja tekemään töitä. Ihanan aurinkoisen ja lämpimän kesän jälkeen on taas mukava palata arkeen ja nauttia syksystä ja talvesta keho täynnä D-vitamiinia. Ja nyt on enää vain 279 päivää kunnes on taas kesäkuu!

Nea Weckström